Toimintaa 65-vuodelta

Kuvataideseuran historiaa

Perustaminen ja alkuvuosikymmenet

Iisalmen Piirustuskerho perustettiin vuonna 1952 ja rekisteröitiin vuonna 1955 nimellä
Iisalmen Kuvaamataidekerho ry. Vuonna 1971 kerhon nimi muutettiin nykyiseksi Iisalmen Seudun Kuvataideseura ry:ksi. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää yläsavolaista kuvataidekulttuuria taiteilijoiden, taiteen harrastajien ja taideyleisön yleishyödyllisenä yhteistyönä. Yhdistys on hyväksytty Suomen Kuvataidejärjestöjen Liittoon 25.4.1981.

Piirustuskerhon kutsuivat koolle Juli Korolainen ja Laina Rinne. 1950- ja 1960 luvuilla
keskityttiin työskentelyyn, aluksi Keskuskansakoulun tiloissa, myöhemmin 60-luvun alusta lähtien omassa työskentelytilassa ns. Putkolan kivitalon kellarikerroksessa yhdessä huoneessa. Opettajana aloitti Reino Martikainen ja Kuvaamataidekerhon aikana opettajina ovat toimineet myös Sulo Honkanen, Marjatta Hietalahti, Helmi Riihiaho ja Eeva-Liisa Kumpulainen. Merkittäviä näyttelyitä ovat olleet 5-vuotisnäyttely, 1957 Iisalmen kaupungin juhlasalissa ja 10-vuotisnäyttely, 1962 samoin Iisalmen kaupungin juhlasalissa.

Piirustuskerhon jäsenluku oli alussa 12 ja rekisteröinnin aikaan kolme vuotta myöhemmin jäseniä oli 32, joista kuusi kuului syksyllä perustettuun nuorten luokkaan. Varsinaisten jäsenten lisäksi kerholla oli kannattajajäseniä mm. kansakoulun opettaja Hannes Hakkarainen, Sähkö- ja Radioliike J.P.Holopainen, Porovesi OY, Iisalmen Rautakauppa ja Anni Kauppinen Oy. Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana on sihteerinä toiminut Jouko Ritoma. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Risto Kaikkonen ja myöhemmin Kuvaamataidekerhon aikana Esko Erholtz ja Erkki Pekkarinen. Muita aktiivisia kerhon jäseniä ovat olleet Juli Korolainen, Laina Rinne, Helmi Riihiaho, Reino Martikainen, Erkki Kaikkonen, Martti Kauppinen, Helga Shemeikka, Paavo Lietsala, Sulo Honkanen, Jukka Matilainen, Hellin Julkunen, Eeva-Liisa Kumpulainen.

60-luvun lopulta lähtien yläsavolaiset ovat osallistuneet laajempialaisiin ryhmänäyttelyihin. Itä-Suomen näyttelyssä1968 Kuopiossa olivat mukana mm. Kaarina Loppukaarre, Osmo Monto, Erkki Pekkarinen, Mauri Väisänen ja Aarne Paldanius.

Koulutustoimintaa kansalaisopistoissa ja kursseilla

1970-luvun vaihde toi uusia tuulia kuvataiteisiin. Kansalaisopisto toiminta käynnistyi Ylä-
Savossa ja koulujen ulkopuolinen kuvataideopetus siirtyi kansalaisopistojen
kuvataidepiireihin. Kansalaisopiston kuvataideopetuksen päävastuun otti taidemaalari
Osmo Monto. Hän toimi kuvataideopettajana Iisalmessa 2000-luvulle asti ja Sonkajärvellä ääasiassa 1970-luvulla. Kansalaisopistoissa on lisäksi opettanut taidemaalari Pauli Martikainen ja tänä päivänä kansalaisopistojen opettajina toimivat taidemaalarit Seppo Kääriäinen ja Timo Tolonen.

Kuvataideseura on järjestänyt lyhytkursseja lapsille ja aikuisille enimmäkseen kesäisin
joko omina tai yhdessä Iisalmen ja Sonkajärven kansalaisopistojen ja Iisalmen
kesäyliopiston, nykyisin Snellman kesäyliopisto kanssa. Kursseja on järjestetty kuvataiteen eri alueilta. On ollut maalauksen, mallipiirustuksen, grafiikan, kuvanveiston, lasitaiteen ja ympäristötaiteen kursseja. Kursseja ovat pitäneet mm. Väinö Rouvinen, Anu Matilainen, Sirkka-Liisa Heikkinen, Pirkko Holm, Antonio da Cuda, Teemu Saukkonen, Jouko Kivimäki, Ensio Härkönen, Kari Ovaska, Anja Ikonen, Kaarina Kaikkonen, Annu Vertanen, Ahti Pitkänen, Arto Väisänen, Liisa Pirilä, Leena Tikkanen, Sari Eskelinen, Marja-Liisa Tikkanen, Juha Kuosmanen

Iisalmen Kehypajalla sijainneessa omassa työtilassa järjestettiin useita viikonlopun tai muutaman päivän kestäneitä lyhytkursseja sekä jäsenille että Kehypajan erityisryhmille. Opettajina ovat toimineet mm. Jarmo Husso, Kyllikki Pehkonen, Mari Tamminen, Marja-Liisa Tikkanen. Jussi Aulis on pitänyt kursseja omassa työtilassaan Kiuruvedellä mm. betonikurssi kesällä 2017.

Koljonvirta on ollut aiheena kolmella kurssilla: kevätleiri Koljonvirran leirintäalueella 1984
opettajana Pauli Martikainen, tilateos ” Historia tämän päivän kuvina ” 1998 Kirkonsalmen
kivikoululla ja Sonkajärven kirjastossa ja ” Taistojen taival ” 2008 Mansikkaniemellä
opettajana Kaarina Kaikkonen. Kuvataideseuralaiset osallistuivat Latoprojektiin Runnilla
kesällä 1999.

Näyttelytoiminta aluenäyttelyistä omiin näyttelyihin

Kuopion läänin Taidetoimikunta aloitti toimintansa 1969. Ensimmäinen lääninnäyttely
pidettiin 29.10. - 7.11.1971 Kuopion museossa ja kirjastotalossa. Ylä-Savosta näyttelyssä
olivat mukana Esko Erholtz, Herbert Groschup, Kalle Matilainen, Osmo Monto, Erkki
Pekkarinen, Aarne Paldanius, Kaarina Loppukaarre.

20-vuotisjuhlanäyttely pidettiin lokakuussa 1972 Iisalmen kaupungin juhlasalissa.
Avajaispuhujana oli Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Kari Jylhä. Näyttelyssä oli
mukana 28 taiteilijaa, mukana mm. Anssi Aro, Esko Erholtz, Jorma Heiskanen, Kristian
Hietala, Anna-Liisa Kauhanen, Risto Kaikkonen, Osmo Monto, Erkki Pekkarinen.

Vuoden 1973 läänin taidenäyttelyssä olivat yläsavolaiset harrastajat ensimmäisen kerran
esillä ammattilaisten rinnalla. Mukana olivat Anssi Aro, Greta Aulis, Hilkka Eskelinen, Esko
Erholtz, Kristian Hietala, Risto Kaikkonen, Anna-Liisa Kauhanen, Unto Kumpulainen, Kalle Matilainen, Osmo Monto, Aarne Paldanius, Erkki Pekkarinen, Keijo Pesonen, Kaarina Staudinger, Pentti Sulander.

Läänin taidenäyttelyt alkoivat ensin juryttämättöminä ja vuodesta 1976 lähtien jurytettyinä.
Vuodesta 1974 lähtien aluenäyttelyistä valittiin teokset Valtakunnan näyttelyyn. Valtion
palkinnot jaettiin tuolloin Valtakunnan näyttelyn perusteella. Mm. vuonna 1983 Osmo
Monto sai Valtion palkinnon. Ensimmäisen Valtion palkinnon Osmo Monto oli saanut
vuonna 1972. Kuvataideseuralaiset osallistuivat vilkkaasti aluenäyttelyihin.
Kansalaisopistojen opetuksen myötä taidot karttuivat ja uskallettiin tarjota töitä näyttelyihin.

70-luvun puolivälissä oli kuvataideseuratoiminnan kriisiaikaa. ”Hätätilakokous” pidettiin
31.11.1976. Kokouksessa oli puheenjohtajana Kalle Vimpari, sihteerinä Hilkka
Hyyryläinen, jäseninä Erkki Pekkarinen ja Maija Lyytikäinen. Kansalaisopistojen piireistä
saatiin uusia aktiivisia jäseniä ja seura toiminta virisi uudelleen.

Näyttelytoiminta käynnistyi todenteolla 1980-luvulla. Järjestettiin yhteiskuljetuksia
lääninnäyttelyihin, järjestettiin omia kesä- ja vuosinäyttelyitä ja aloitettiin kritiikkitilaisuudet.
Vuosinäyttelyiden tasoa nosti ammattitaitoinen jurytys ja ripustus. Juryttäjinä ovat olleet
mm. Osmo Monto, Pauli Martikainen, Teemu Saukkonen, Jaakko Rönkkö, Kari
Juutilainen, Marja Kolu, Pentti Meklin, Arto Väisänen, Jyrki Poussu, Seppo Kääriäinen,
Tuija Suutari, Riikka Viinikanoja, Sirpa Miettinen, Tarja Pitkänen- Walter, Petteri Tikkanen,
Jorma Koponen, Emma Fält, Kritiikkitilaisuuksia ovat pitäneet mm. Pauno Pohjolainen,
Teemu Saukkonen, Anja Hyttinen, Pentti Meklin, Jaakko Rönkkö, Erkki Soininen, Pauli
Martikainen, Leena Tikkanen, Silja Nikula.

Koko seuran toiminnan ajan on ollut huoli hyvistä näyttelytiloista. Välillä on tilanne
helpottunut kunnes uusia murheita on ilmennyt. Alkuvuosikymmeninä näyttelyt järjestettiin
Iisalmen kaupungin juhlasalissa. 70-luvulla näyttelyitä pidettiin milloin Iisalmen
Nuorisotalossa milloin eri koulujen tiloissa. Toiveista huolimatta Iisalmen
kulttuurikeskukseen ei tullut toimivia näyttelytiloja. Alakerran matala näyttelytila ja
eteisaulan käytävätila eivät soveltuneet isoille näyttelyille. Vuodesta 1984 aina vuoteen
2005 asti on vuosinäyttelyt saatu pitää Lapinlahden Taidemuseossa. Viimeinen
vuosinäyttely Lapinlahden Taidemuseossa oli Kuvataideseuran 60-vuotisjuhlanäyttely
2012. Kahtena kesänä on pidetty kesänäyttely Eemil Halosen museossa.

Kivikoulun aika 2000-luvun molemmin puolin mahdollisti suurempien näyttelyiden
järjestämisen Iisalmessa, mutta vain kesäisin. Huomattavimpia yhteisnäyttelyitä olivat
Pohjois-Savon Kuvataideseurat (KuHa) 1997, Kuvataideseuran 45-juhlavuosinäyttely 1999 ja seuran vuosinäyttelyt 1998, 2000 ja 2001. Useat kuvataideseuralaiset pitivät yksityis- ja ryhmänäyttelyitään Kivikoululla.

Taidehalli Art Annan myötä näyttelytilanne kohentui Iisalmessa huomattavasti. Kesällä
2003 Kuvataideseuran ammattilaisjäsenet pitivät kaksiviikkoisen näyttelyn. Seuraavana
kesänä oli Kaarina Kaikkosen kuratoima ”Tulta ja tappuraa”. 55-vuotisjuhlanäyttelyssä
”Piirustuskerhosta kuvataideseuraksi” oli esillä tekijöitä aikaisemmilta vuosikymmeniltä ja
kutsuttuna kuvanveistäjä Jussi Aulis. Näyttelyssä oli teoksia taiteilijoilta Esko Erholtz,
Kristian Hietala, Hilkka Hyyryläinen, Kalle Matilainen, Aarne Paldanius, Kyllikki Pehkonen,
Erkki Pekkarinen. Vuosinäyttely ”Taiteenpaloa” oli vuonna 2007 ja vuosinäyttely ”Lapsen
lailla” 2008 yhdessä Ylä-Savon kirjallinen yhdistys Panun kanssa. ”Kesäkuun keikaus”
myyntinäyttely toteutettiin kesäkuussa 2008 yhdessä Kajaanin ja Kuopion taideseurojen
nimeämien kutsuvieraiden kanssa. Useat kuvataideseuralaiset ovat pitäneet yksityis- ja
ryhmänäyttelyitä kuluneiden seitsemän vuoden aikana. Lilla Annassa kuvataideseuralaiset pitivät pienimuotoisia näyttelyitä lähes koko toiminnan ajan.

Art Annan jälkeen näyttelypaikkoja on haettu lähialueilta ja kauempaakin. Useita
näyttelyitä on pidetty lähialueiden kirjastoissa. Ensimmäinen näyttely Venny-näyttelytilassa Kulttuurikeskuksessa oli ”Grafiikkaa ja Keramiikkaa” vuonna 2011. Vuosinäyttely ”Elämä on” voitiin järjestää Iisalmessa vuonna 2014, kun yläaula vapautui vaihtuvien näyttelyiden tilaksi. Myös ” Vuosinäyttely 2015” pidettiin Iisalmessa. Välillä on hakeuduttu kauemmaksi ja vuosinäyttely ”Marras 2013” pidettiin Taidekeskus Väinölässä Varkaudessa ja vuosinäyttely ”Lähellä” Poleenissa Pieksämäellä viime vuonna.

OP Ikkunagalleria Pohjois-Savon Osuuspankin Iisalmen konttorin ikkunassa on toiminut
helmikuusta 2015 lähtien. Näyttelyt vaihtuivat aluksi joka kuukausi, tällä hetkellä kahden
kuukauden välein.

Portaikkogalleria avautui Iisalmen kirjastossa toukokuussa 2016 yhteistyössä Iisalmen
kulttuuritoimen kanssa. Näyttelyt vaihtuvat kolmen kuukauden välein.

Työskentelytiloja Keskuskansakoulusta Kehypajalle

Putkolan kivitalon työskentelytilojen jälkeen on ollut monta vaihetta välillä ilman
minkäänlaisia työtiloja. Ennen kulttuurikeskuksen valmistumista oli mahdollisuus
työskennellä ja kokoontua Kansalaisopiston maalaustiloissa ja varsinkin Pohjolankadun
maalaustilat koettiin hyviksi. Kulttuurikeskuksen maalausluokassa voidaan työskennellä
vain piirien aikana. 90-luvun alussa löytyivät muutamaksi vuodeksi työskentelytilat
Pohjolankadun toiselta puolelta yhdessä Ylä-Savon käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen
kanssa. Tilalle annettiin nimeksi Villa Verte. Tilat olivat pienet, mutta saatiin sinne
mahtumaan seuran prässi, pidettiin kokouksia, pidettiin kursseja ja pienimuotoisia
näyttelyitä. 90-luvun puolessa välissä siirrettiin taas prässiä uuteen paikkaan,
Kirkonsalmen kivikouluun. Kivikoulun aika oli seuran toiminnassa virkeää aikaa.
Kivikoululla pidettiin useita kursseja, järjestettiin näyttelyitä ja tapahtumia ja taisipa joku
siellä työskennelläkin.

Oma työskentelytila, yksi luokka Iisalmen Kehypajalla oli Kuvataideseuran käytössä
kymmenisen vuotta. Kehypajalla pidettiin kokouksia, järjestettiin kursseja, säilytettiin
seuran irtaimistoa ja arkistoa. Useat myös työskentelivät siellä ajoittain. Vuokran maksu
korvattiin järjestämällä kursseja erityisryhmille. Iisalmen kaupunki tarvitsi tilan omaan
käyttöönsä keväällä 2014. Seuran irtaimisto ja prässi sijoitettiin kuvataideseuralaisten
koteihin, arkisto vuoteen 2004 asti Iisalmen kaupungin ylläpitämään arkistoon ja uudempi arkistomateriaali on nykyisillä toimihenkilöillä tiedostoina ja tallenteina. Kokouspaikkoja on etsitty eri puolilta kaupunkia.

Yhteistoimintaa ja kansainvälisyyttä

Kuvataideseura on ollut mukana Iisalmen kaupungin ystävyyskaupunkitoiminnassa
järjestämällä näyttelyn Nyköpingiin Ruotsiin 1988 ja vaihtonäyttelyn Kirishiin Venäjälle
1992. Kirishiläisten näyttely pidettiin Raatihuoneella.

Iisalmen kaupungin 90-vuotisjuhlatapahtumiin kuului yhteisnäyttely Iisalmen Seudun
Kuvataideseura ja Savolaiset puutaiteilijat. 100-vuotiasta Iisalmen kaupunkia
kuvataideseuralaiset muistivat banderolleilla, joita ripustettiin katujen ja puistojen
lyhtypylväisiin. 1990-luvulla maalattiin useita tunneleita mm. rautatieaseman lähellä oleva
alikulkutunneli.

Keväällä 2011 järjestettiin Echo- näyttely Unkariin yhdessä Ylä-Savon Suomi-Unkari
seuran kanssa. Näyttely oli esillä Olof Palme talossa Budapestissa ja kesäkuussa Iisalmen yhteistyökaupungissa Pécelissä. Kesällä 2013 järjestettiin toinen näyttely Unkarissa yhteistyössä Ylä-Savon Suomi-Unkari seuran kanssa. Näyttelypaikkana oli Duna Palota Budapestissa.

Pro Kivikoulu pyrkii saamaan Kirkonsalmen kivikoulun toimivaksi tilaksi. Kuvataideseuran
jäseniä on ollut mukana talkootöissä ja osallistunut Ihmeiden illan tapahtumiin kolmena
syksynä järjestämällä työpajan lapsille 2014 ja näyttelyitä kolmena tapahtumailtana.

Toimihenkilöitä alkuhetkistä nykypäivään

Puheenjohtajana ovat toimineet Risto Kaikkonen, Esko Erholtz, Erkki Pekkarinen, Tapani
Hirvonen, Pirkko Kellberg, Seppo Kääriäinen, Kalle Vimpari, Marja-Liisa Tikkanen, Vuokko
Hallikainen, Reima Pekkanen, Jarmo Husso, Esko Törmänen, Riitta-Liisa Komulainen,
Jukka Mulari, Juha Kuosmanen

Sihteerinä ovat toimineet Jouko Ritoma, Hannu Löksy, Ulla Aalto, Eeva Koistinen, Hilkka
Hyyryläinen, Tuula Tamminen-Patja, Vuokko Hallikainen, Tuija Nissinen, Hilkka Eskelinen,
Anneli Ryytty, Leena Tikkanen, Maija Räikkönen, Pirkko Lappalainen

Rahastonhoitajana ovat toimineet Paavo Lietsala, Erkki Kaikkonen, Esko Erholtz, Eeva-
Liisa Kumpulainen, Hilkka Hyyryläinen, Pirkko Kellberg, Veikko Huttunen, Jaana Varis,
Anne Muranen, Tarja Tikkanen, Jaana Kellberg, Anneli Rönkkö

Päivitetty 29.9.2017

Tietolähteet:
Jussi Aulis, Iisalmen Seudun Kuvataideseuratoimintaa, 1993
Iisalmen Sanomat
Toimihenkilöiden tiedostot ja tallenteet
Muistitietoa